Hyvä työkyky parantaa yrityksen kilpailukykyä

Tekemätön työ aiheuttaa Suomen yksityissektorille arviolta 3,6 miljardin euron kustannukset.* Tilannetta voidaan parantaa mm. hyvällä työkykyjohtamisella.

Parikymmentä vuotta työelämää ja työkykyä eri instituutioissa tutkinut Pauli Forma aloitti Varman työkykyjohtajana kesäkuussa.

Työkyvyllä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan työn ja voimavarojen suhteen tasapainoa. Työkykyyn vaikuttavat mm. osaaminen, työyhteisöön liittyvät asiat, yksilön arvot ja motivaatio sekä toisaalta myös terveys ja elämäntilanne. Kuormittavuutta lisää työn murros, kun omaksuttavan tiedon määrä kasvaa ja työntekemisen tavat muuttuvat – työtä ei ole sidottu enää aikaan eikä paikkaan, mikä voi johtaa työn ja palautumisen epäsuhtaan.

”Riittävä työkyky on passi työelämään osallistumiselle. Sitä kautta pääsee nauttimaan merkityksellisyydestä ja muista positiivisista asioita, mitä työ voi ihmiselle tarjota. Hyvä työkyky johtaa työn sujuvuuteen, tuloksellisuuteen ja vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia”, Varman työkykyjohtaja Pauli Forma taustoittaa.

”Hyvä työkyky johtaa työn sujuvuuteen, tuloksellisuuteen ja vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia.”

Digitalisaatio tuottaa entistä enemmän työkykyyn liittyvää dataa

Työkyvyn tukeminen on aina perustunut dataan ja digitalisaation myötä sen kerääminen on monipuolisempaa ja helpompaa kuin koskaan aiemmin. Tietoa työkyvystä voidaan kerätä kyselyin, työterveyshuollon raporteista ja esimerkiksi yhteistyöstä eläkevakuuttajan kanssa. Digitalisaation myötä dataa saadaan uusista lähteistä ja sen yhdistäminen ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Lisäksi tietoa saadaan esimiehiltä arjen kohtaamisista ja mm. kehityskeskustelujen kautta.

”Monipuolisesta datasta tehtävät analyysit parantavat ymmärrystämme työkykyyn vaikuttavista kehityskuluista”, Forma valottaa datan roolia työkyvyn johtamisessa.

Varma eläkevakuuttajan roolissaan tähtää työkyvyn kehittämiseen yhteiskunnallisesta näkökulmasta: ”Meidän tavoitteemme on vähentää ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, ja siksi autamme yrityksiä kehittämään työkykyjohtamistaan. Annamme heille tukea työkykyriskien analysointiin, tavoitteiden asettamiseen sekä sparraamme ja valmennamme heitä parempiin toimintatapoihin.”

Pitkän uran työelämätutkimuksen parissa tehnyt Forma näkee iloisena kehityksenä sen, että työkykyasiat on otettu monissa yrityksissä vahvemmin agendalle: ”Aiemmin työkykyä johdettiin erillisenä asiana, mutta nyt se on yhä useammin noussut osaksi johtoryhmätason päätöksentekoa.”

Nykypäivänä ihmiset ovat yrityksille merkittävin kilpailuedun lähde, minkä vuoksi hyvän työkyvyn varmistaminen on jo strategisesti tärkeää. ”Monissa yrityksissä työkyky on otettu olennaiseksi osaksi yritysvastuuta ja sen merkitykseen osana yrityksen brändiä ja houkuttelevuutta on havahduttu”, Forma summaa.

Työkykyjohtaminen voi työnantajamielikuvan tukemisen ohella olla myös muuten yrityksen kasvun kulmakivi tukemassa työntekijöiden osaamista, motivaatiota ja sitoutumista.

*=Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018. Varma et al. (2018).

www.varma.fi