Ajankohtaista: Epäreiluja kauppatapoja kitketään lainsäädännöllä

Kaiken elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen edellytyksenä on oltava sen toteutuminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan – eivätkä maatalouselinkeinot tee tässä poikkeusta. Kun tarkastellaan kestävää kehitystä kokonaisuutena, maataloustoimijoiden harteille vastuuta kertyy monesta näkökulmasta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa todetaan maatalouden linkittyvän kestävän kehityksen kaikkiin tavoitteisiin. Tavoitteissa korostuvat resurssien kestävän käytön lisäksi kestävän kehityksen toteutuminen sekä talous- että inhimillisyysnäkökulmista.

Samaan aikaan kuitenkin maataloustuottajien taloudellinen ahdinko on ongelma, johon on löydyttävä ratkaisu. Jo valmiiksi ahtaalla olevien tuottajien elinkeino on yhä vaikeammin ennustettavien sääolosuhteiden armoilla, ja elintarvikeketjussa on EU-tasolla saakka todettu olevan epäterveitä käytäntöjä.Elintarvikemarkkinalainsäädännön käsittely aloitettiin eduskunnassa lokakuussa. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi kertoo, että toteutuessaan lain tarkoituksena on varmistaa tuottajan ja tilallisen oikeudenmukainen kohtelu.

“Olemme pitkään peräänkuuluttaneet reiluutta ja oikeudenmukaisuutta, joka ei ole toteutunut. Siksi nyt on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat aina olleet neuvottelutaidot, kyky tehdä sopimuksia ja pitää niistä kiinni. Eihän tuotantoketjun valvonnasta tule olemaan mitään haittaa niille, jotka toimivat reilusti ja oikeudenmukaisesti”, Syväniemi kommentoi.

Lainsäädäntö ja sen muutokset herättävät aina kysymyksiä siitä, mitä käytännön tason vaikutuksia laki tuo tullessaan. Syväniemi kertoo, että vaikutuksia arvioitaessa on todettu, että uusi lainsäädäntö ei merkittävästi lisää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

“Kirjalliset sopimukset laaditaan reilun kaupan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. On päivänselvää, että elinvoimainen maaseutu tarvitsee yrittäjiä. Kuitenkin kun ajatellaan maatalousyrittäjien tulevaisuutta, on kannattavuus yksi suurimpia haasteita.”

Syväniemi painottaa, ettei meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin saada elintarvikemarkkinat toimimaan reilun kaupan periaatteiden mukaisesti.

“On inhottavaa, että elintarvikekeskustelu on niin hintapainotteista. Kyllä ruoan tuotanto pystyy vastaamaan kestävän kehityksen tarpeisiin. On tärkeää, että päästään viestimään yhä enemmän siitä, miten kestävästi suomalainen ruoka on tuotettu, ja että maa- ja metsätalous ovat ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, Syväniemi päättää.